St1 Lähienergia

Maalämpö tarkoittaa maa- ja kallioperässä olevan geoenergian hyödyntämistä rakennuksien lämmittämiseen. Maalämpöjärjestelmän ydin on maalämpöpumppu, joka siirtää peruskallioon, pintamaahan tai vesistöön sitoutunutta lämpöenergiaa talon patteri- tai lattialämmitysjärjestelmään sekä käyttöveteen. Maalämpö on peräisin auringosta ja siksi se onkin luokiteltu uusiutuvaksi energiaksi. Maalämpöpumput ovat erittäin suositeltava lämmitysmuoto niiden ympäristöystävällisyytensä vuoksi.

Maalämpö on erittäin edullista ja se onkin pääsyy sen suureen suosioon. Lämmityskustannukset ovat kohteesta riippuen n. runsas ¼ öljylämmitykseen verrattuna. Käytön edullisuuden lisäksi maalämpö on vaivaton ja helppokäyttöinen, sillä maalämpöpumppu vaatii vain vähäisiä huoltotoimia. Maalämpö säästää samassa suhteessa myös ympäristöä kuin energiaakin, sillä tällöin ilmaisen energian osalta jäävät pois kaikki energian tuotantoon ja käyttöön liittyvät päästöt.

Lue lisää maalämmöstä

Maalämpöjärjestelmiä on asennettu Suomeen jo 70-luvulta lähtien. Vuonna 2012 maalämpöpumppuja asennettiin Suomessa 13.000 kpl (lähde Suomen lämpöpumpuyhdistys SULPU Ry). Isompien kohteiden kuten rivi- ja kerrostalojen maalämpöpumput ja niiden asennusten määrä kasvoi 2012 lähes 30 % verrattuna edelliseen vuoteen. Meillä on kuitenkin vielä pitkä matka verrattuna ”maalämpö suurvaltaan” Ruotsiin, jonka maalämpöpumput, 250.000 kpl, vastaavat kolmanneksesta maan lämmitystarpeesta. Tällä kokemuspohjalla, Ruotsalaiset ovatkin maailman johtavia maalämpöpumppuvalmistajia.

Suomi on sitoutunut EU-direktiivin mukaisesti lisäämään uusiutuvan energian käyttöä siten, että se vastaa viidenneksen energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Maalämpö ja lämpöpumput ovatkin tässä kokonaisuudessa isossa roolissa, sillä maalämpöpumppujen ja ilmalämpöpumppujen osuus tästä tavoitteesta on 6 TWh. Tämä tavoite on yhtä suuri kuin koko tuulivoiman tai liikenteen uusiutuvan energian tavoite.

Maalämpö alentaa CO2-päästöjä verrattuna perinteisiin lämmitysmuotoihin

Sähkölämmityksen CO2-päästöjä arvioitaessa voidaan käyttää Suomen keskimääräistä sähkönhankintaa vastaavaa CO2-päästökerrointa, joka v 2012 oli 210 kg CO2/MWh (Lähde: Motiva).

Tällöin sähkölämmitteinen rakennus, jonka lämmitysenergian tarve on 30 000 kWh/vuosi, aiheuttaa keskimäärin 6300 kg:n CO2-päästöt vuodessa. Maalämpö pudottaa CO2-päästöjä ovat samassa suhteessa säästettyyn energiaan. Maalämpöpumpun CO2-päästöt ovatkin siis vain n. 30% sähkölämmitystalon CO2-päästöistä. Maalämpö aiheuttaisi siis CO2-päästöjä vain n. 2100 kg.

Lämmitykseen käytetyn polttoöljyn palaessa syntyy yhdestä lämmitysöljylitrasta n. 2,7 kg n CO2-päästöjä. Vastaavan 30 000 kWh:n omakotitalossa pitäisi polttaa öljykattilan hyötysuhteesta riippuen n. 3700l polttoöljyä. Tämä tuottaisi siis n. 10 000kg:n CO2-päästöt. Maalämpö aiheuttaisi siis CO2-päästöjä vain n. 2100 Kg Voidaan siis lyhyesti todeta, että maalämpö pudottaa CO2-päästöjä 50-80% verrattuna perinteiseen öljy- tai sähkölämmitykseen.

Maalämpöpumppu tarvitsee toimiakseen lämmönlähteen, josta lämpöenergia on mahdollista siirtää rakennukseen silloin sitä tarvitaan. Pääsääntöisesti mitä lämpöisempi lämmönlähde on, sitä tehokkaammalla hyötysuhteella maalämpöpumppu toimii. Seuraavassa on kerrottu yleisimmät käytössä olevat maalämpöjärjestelmät. Maalämpöpumppu on kaikissa vaihtoehdoissa ihan vastaava, eli eri ratkaisut poikkeavat ainoastaan lämmönlähteen osalta.

1. Maalämpö porakaivosta eli kalliolämpö

Maalämpöpumppu ja lämpökaivo on mahdollista asentaa pienillekin tonteille. Lämpökaivo onkin selkeästi suosituin maalämpöpumpun lämmönlähteistä. Tässä maalämpöratkaisussa peruskallioon porataan 100-300m syviä porakaivoja, joihin asennetaan muovinen lämmönkeruuputkisto. Peruskallio on lämmönlähteenä erittäin tasainen sen lämpötilan pysyessä 3-10 asteen välillä riippumatta vuodenajasta. Lämpökaivot tulee mitoittaa sen mukaan, paljonko lämpöpumppu niistä vuosittain ottaa energiaa sekä kuinka isolla teholla maalämpöpumppu peruskalliota hetkellisesti kuormittaa.

2. Maalämpö pintamaasta

Tässä ratkaisussa energiaa kerätään pintamaasta. Muovinen lämmönkeruuputkisto asennetaan n. 1m välein ja n. 1m syvyyteen. Maaperän soveltuvuus maalämmölle kannattaa tutkia, sillä maalämpöpumppu toimii ja energiaa voidaan kerätä sitä tehokkaammin, mitä kosteampaa maa putkien ympärillä on. Hyvin kuivassa ja esim. hiekkaisessa maassa maalämpöpumppu ei pysty toimimaan tehokkaasti, sillä lämpö ei siirry yhtä hyvin kuin kosteassa maassa.

Tavallisesti n. 150-200m2 omakotitalo tarvitsee n. 400-600m keruuputkistoa jolloin tilatarve on n. 400-600m2.

3. Maalämpö järvestä tai merestä eli vesistölämpö

Vesistö soveltuu lämpöpumpun energianlähteeksi erityisen hyvin, sillä sen keskilämpötila on korkeampi kuin peruskallion tai pintamaan. Muovinen lämmönkeruuputkisto on vastaava kuin pintamaassa ja se ankkuroidaan vesistön pohjaan betonipainoin.  Tähän ratkaisuun lähdettäessä täytyy kuitenkin mm. jäiden lähdöt ym. muut olosuhteet tuntea tarkasti jotta voidaan olla varmoja, että keruupiiri tulee kestämään kyseisessä ympäristössä.

4. Maalämpö pohjavedestä

Pohjavesijärjestelmässä ei aiemmista maalämpöratkaisuista poiketen käytetä lainkaan lämmönkeruuputkistoa, vaan pohjavesi kiertää suoraan lämpöpumpun läpi. Käytännössä tarvitaan kaksi porakaivoa, joista toisesta maalämpöpumppu ottaa pohjavettä ja joka sitten palautetaan toiseen porakaivoon ja takaisin pohjaveteen.

Maalämpökartoituksessa energia-asiantuntijamme selvittää perusteellisesti kuinka maalämpö soveltuu juuri teidän kiinteistöönne. Kartoituksen päätteksi luovutamme asiakkaalle realistisesti tehdyn säästölaskelman sekä tarkan tarjouksen kohteeseen soveltuvasta maalämpöratkaisusta, ”avaimet käteen” tai asiakkaan valitsemalla urakkarajauksella.

Tarvetta Maalämpökartoitukselle? Jätä yhteydenottopyyntö täältä

Lämpöpumppuratkaisun hankinta helposti, huolettomasti ja ilman alkuinvestointeja.

Lue lisää